Viljonpäivän konsertti sunnuntaina 25.1.2015 klo 14. Lippuja saatavilla etukäteen Vihtkarilta ja Hiiden kellosta 20 euron hintaan.

 

viljonpaiva2015 net

 

Nummelan Kilta on jakanut urheilijastipendejä vuodesta 1974 lähtien kahdelle lupaavalle nuorelle urheilijalle. Periaatteena on ollut, että urheilija valitaan Nummelan alueelta. Stipendin saajat ovat yleensä olleet 13 - 18 vuotta vanhoja. Valintakriteerinä on pidetty urheilumenestystä ja hyviä elämäntapoja. Myös joukkueurheilija tai joukkue voi saada stipendin. Sama urheilija voi saada stipendin vain kerran.

Nummelan Kilta valitsi vuoden 2014 urheilustipendien saajaksi painonnostaja Mikael Helinin ja jalkapalloilija Jyri Kiurun. Stipendit jaettiin Nummelan Killan kuukausikokouksessa Air Hotellissa 10.12.2014. Stipendejä jakamassa urheilustipenditoimikunnan johtaja Simo Havukorpi sekä kiltakomentaja Marko Lehtamo.

urheilustipendi2014 1

urheilustipendit2014 2

Vihdin kunnanhallitus on myöntänyt vuoden 2014 Vihti mitalin yrittäjä, toimitusjohtaja Lassi Kiviniemelle tunnustuksena työstä, jota hän on tehnyt monipuolisesti vihtiläisen yritys- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi sekä aktiivisesta yhdistystoiminnasta erilaisissa vihtiläisissä yhdistyksissä.

Lassi Kiviniemellä on yli 30-vuotinen ura Vihdin kunnassa yrittäjänä ja elinkeinonharjoittajana useilla eri toimialoilla. Kiviniemi on toiminut sekä urheilutarvikealalla, valokuvausliikkeessä, mainostoimistossa että kiinteistöalalla. Palveluita kehittävänä ja uutta luovana yrittäjänä Kiviniemi on ollut sekä kehittämässä merkittävästi vihtiläisille tarjolla olevia erikoisliikkeiden palveluja, että osaltaan luomassa kuntaan useita työpaikkoja. Päätellen hänen työntekijöidensä sitoutumisesta, Kiviniemi on ilmeisesti myös työnantajana pidetty ja arvostettu.

Kiviniemi on elinkeinotoimintansa lisäksi osallistunut aktiivisesti ja monipuolisesti myös vihtiläiseen yhdistystoimintaan sekä tehnyt laajasti yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Rakkaasta harrastuksesta tuli työ, kun Kiviniemi edisti merkittävästi Hill Side Golfin laajentumista yhtiön toimitusjohtajana. Maineikas kenttä on lajin harrastajien parissa tunnettu ja lisää osaltaan Vihdin vetovoimaa. Kiviniemi on ollut aktiivisesti mukana myös Jokikunnan kylän kehittämisessä sekä tehnyt yhteistyötä kylän koulun kanssa. Golfin lisäksi Kiviniemi on aktiivinen muussakin yhdistystoiminnassa, joista mainittakoon Vihdin yrittäjät, Round Table-järjestö ja Nummelan Kilta.

Vihtiläisenä kulttuuritekona voidaan pitää Luontolan kunnostusta yhdessä äitinsä Anja Vihtkarin kanssa. Luontola on saanut uuden elämän toimien keskeisten peruspalveluiden järjestämispaikkana, siellä on ollut vuokralla Kaarikeskussäätiön muistihäiriöisten asumispalveluyksikkö ja nykyisin Vihdin kunnan varhaiskasvatus. Yhteistyötä Kiviniemi on tehnyt aina aktiivisesti sekä kunnan että eri kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Lassi Kiviniemi edustaa erinomaisesti vihtiläistä yrittäjäkenttää. Hän on henkilönä laajalti tunnettu ja pidetty. Vaatimattomana miehenä hän ei tee numeroa itsestään, mutta on toiminnallaan merkittävästi edesauttanut Vihdin kunnan ja vihtiläisten etua, ja ansaitsee siten tunnustuksena työstään vuoden 2014 Vihti-mitalin.

 

Lassi oli estynyt noutamaan mitalia Itsenäisyyspäivänä ja Nummelan Killan hallituksen jäsenet kävivät luovuttamassa mitalin sen oikealle omistajalle.

Nummelan Kilta on tukenut lukion itsenäisyyspäivän ainekirjoituskilpailua stipendillä jo 18. kertaa. Tarkoituksena on kuulla nuorten ajatuksia itsenäisyydestä ja omalta osalta muistuttaa itsenäisyyden merkityksestä.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivän kirjoituskilpailun voittajaksi on valittu Riku Laine.

 

Suomalaisuudesta - ilosta, onnesta ja itsenäisyydestä

Meillä on Jussi soineen ja kuokkineen sekä Saarijärven Paavo peltoineen. Meitä määrittävät puolivuotinen pimeys, protestanttisuus ja pula-aikojen perintö. Suurimpia kollektiivisia muistojamme ja kansallishengen luojiamme ovat sodat ja muut kansalliset kriisit. Suomalaista iloa joutuu etsimällä etsimään niin suomalaisesta kirjallisuudesta kuin Pohjolan miehestäkin. Suomi-kuvaakaan ei ole lähdetty rakentamaan hurtilla huumorilla, vaan maailmalla meidät tunnetaan ennemmin koulutuksesta ja Sibeliuksesta, joista jälkimmäisen aikaansaannoksia harva erehtyy luonnehtimaan kevytmielisiksi kupleteiksi.

Suomalaista iloa voisi luonnehtia joksikin pinnan alla olevaksi, hieman epäselväksi. Suomalainen mielenmaisema saattaa vaikuttaa ulkomaalaisen silmiin samalta kuin Pohjanmaan lakeudet etelän miehelle, mutta kun toinen suomalainen katsoo toista, näkee tämä ne nyanssit ja harmaan sävyt, jotka kertovat kaiken kaikesta. Me suomalaiset emme halua käyttää koko väripalettia, kun harmaakin riittää. Haluamme myös, että värit säilyttävät merkityksensä ja säväyttävyytensä ja että ne eivät haalistuisi liiallisen käytön myötä. Kansallisen vaaran uhatessa häivähdys hälytysvalon punaisesta ja sireeninkin kuiskaus riittävät tiivistämään kansakunnan rivit. Räväkkä turkoosi sykähdyttävän verenpunaisen rinnalla tai kuiskaus huutokuorossa eivät suuremmin herätä ajatuksia väriloiston tai pauhun keskellä eläneelle, mutta jos alati harmaaseen maisemaan ilmestyy oranssia tai huuto kiirii hiljaisuudessa, ovat kaikki ihmeissään.

Antiikin aikaan luotiin perustukset länsimaiselle ja ehkä myös suomalaiselle ajattelulle. Stoalaisuus oli vallalle jo antiikin aikaan, ja samankaltaista pidättyvyyttä oli 1800-luvun Suomessa. Suomalaisen ilon ja onnen olemukset ovat muuttuneet ajan mittaan. Olemme historiamme aikana sotineet sotia, jotka ovat opettaneet meitä arvostamaan kaikkea saamaamme hyvää, oli se sitten pientä tai suurta. Olemme kokeneet ”kuplivan 50-luvun” ja 80-luvun nousukauden. Kouluissa opetetaan nuijasodasta ja venäläistämiskausista, kun samaan hengenvetoon kerrataan 90-luvun lama luomaan perspektiiviä nykytilanteeseen. Toisaalta kolmas vuosituhat on tuonut mukanaan internetin: voimme jakaa hauskoja kissavideoita naapurin Annan kanssa tai lukea, kuinka tädin mies sai taas hyvää palvelua. Ilomme on muuttunut yksityisestä julkisemmaksi ja sallitummaksi ilmaista, vaikka hymyilevää vastaantulijaa saatetaan epäillä yhä hulluksi, humalaiseksi tai ulkomaalaiseksi.

Napoli ja netti ovat asioita, jotka vaikuttavat nykypäivän suomalaiseen elämään, mutta joista Paavolla tai Jussilla tuskin oli aavistustakaan. Erilaisia ihmisiä saapuu Suomeen ja suomalaiset lentelevät ympäri maailmaa. Kulttuurien väliset erot nousevat esiin ja huomataan, miten eri tavoin ihmiset ilmaisevat itseään ja tunteitaan maailmalla. Brasilialainen ilmaisee itseään eri tavalla kuin varautunut thai, ja heidän ilmaisunsa eroaa suomalaisen tavasta raottaa sisintään. Suurimpana syynä näihin eroihin voitaneen pitää uskontoa: etelän katoliset elävät rennommin mañana-periaatteella, kun luterilainen vuorostaan arvostaa enemmän ahkeruutta ja yleistä pidättyvyyttä, johon ei ylenmääräinen
hulluttelu sovi. Uskonto määrittää myös suhtautumistamme onneen ja iloon. Suomalaisen täytyy ansaita vapaa hetki ja tyytyväisyys, kun Välimeren mies pystyy ottamaan arkensa ja elämänsä letkeämmin. Historia määrittää myös osaltaan kansakunnan yksilöiden luonnetta: suomalaisen mieleen eivät ole suuremmin painuneet kansakunnan loiston hetket, kun historian sivuilta palstansa ovat ahmineet konfliktit naapurivaltojen kanssa.

Ihmisten iloa ja itseilmaisua sekä niiden määrää ja luonnetta määrittää myös luonto. Talvisen Pohjolan kylmyys ja kaamos eivät varsinaisesti herätä innostumaan ihmisistä tai asioista. Palmupuiden katveessa auringon paistaessa on helppoa, tai ainakin helpompaa nähdä elämän hyvät puolet ja tavata ihmisiä. Vaikka ilmastonmuutos yrittääkin ojentaa lämmittävää kättään Suomen ilmastolle, tekee se sille karhunpalveluksen maalatessaan marraskuisenkin maiseman mustalla pensselillä valkean sudin sijaan. Valkeuden tehtävänähän on tuoda sekä valoa härmäläisen mieleen että joulupukin reki talon eteen.

Suomalainen ilo on monikasvoista ja monimuotoista, mutta yleensä siihen liittyy jokin yhteisö tai muu joukko. Yksin iloitseminen on arveluttavaa, mutta kun koko kansa iloitsee esimerkiksi jääkiekon maailmanmestaruudesta, on koko Senaatintori täynnä hurraavia ihmisiä. Yhteisön funktio tällaisissa tilanteissa on hyväksynnän myöntäminen sekä kokemuksien ja tunteiden jakamisen mahdollisuus. Yksilö voi silloin kokea itsensä osaksi jotain suurempaa ja häpeämättä iloita.

On myös huomattava, että sellaista asiaa kuin suomalainen ilo ei olisi olemassa ilman sotiemme veteraanien panosta maamme suvereniteetin säilyttämiseksi. Niinä vaikeina aikoina ilolle ei juuri ollut sijaa, mutta tuskin korsut karua hirtehishuumoria vaille jäivät, minkä tuloksena saimme kuitenkin pitää kielemme, kulttuurimme ja kansallisen päätäntävaltamme. Tämän päätäntävallan myötä meillä on tänä päivänä oikeuksia uskonnonvapaudesta sananvapauteen ja moniin muihin nykyisin itsestäänselvyyksinä pitämiimme asioihin. Ilman itsenäisyyttähän meillä ei olisi Suomen kansaa, kansallistunnetta saati siniristilippua.

Suomalainen onni on pohjimmiltaan samanlaista kuin muualla maailmassa, vaikka sen ilmaisu saattaa olla vajavaista. Kulttuuriimme kuuluu olennaisena osana pidättyvyys ja vaatimattomuus, minkä vuoksi oman onnellisuuden julistamista katsotaan harvemmin hyvällä. Suomalainen osaa kuitenkin iloita vähästä, vaikka muuta väittäisikin. Ystävän vierailu sydäntalvella tai tuntemattoman hymy ovat asioita, joista kerrotaan ja joita halutaan muistella. Ensilumen sadettua kaikki olisivat tyytyväisiä, vaikka sitä olisi satanut metrin. Osa pimeydestä olisi voitettu, ja lumitöistäkin nuristaisiin vain muodon vuoksi. Suomalainen ilo on piilevää, pientä ja puhdasta. Kateus asuu meissä syvällä, mutta onni nujertaa sen poikkeuksetta, vaikka toisinaan se saattaa vaatia hieman työtä.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja kiitos!

Riku Laine, Vihdin lukio 3C, 2014

Vihdin pitkäaikainen nuorisotyön ja – kulttuurin kehittäjä ja vapaaehtoistyön monitoiminainen Päivi Veikkolainen nimitettiin tänään Vihdin Nummelassa perinteisen Viljonpäivän konsertissa Nummela-neuvokseksi. Nummela-neuvoksen valinnan tekee vuosittain Nummelan Kilta.
Nummela-neuvos2014 2 640

Päivi Veikkolainen on syntynyt Paimiossa vuonna 1944. Ennakoiva nuorisotyö oli aktiiviselle partiolaiselle ja vuorovaikutteiselle nuorelle luonnollinen ammatinvalinta. Niinpä hän valmistui sosionomiksi Tampereen Yliopistosta vuonna 1969.

Vihtiin Päivin perhe, liikuntaohjaaja-aviomies Kauko ja 2,5 vuotias Mia- tytär sekä ½ vuotias Mikko- poika muuttivat syksyllä 1970, kun Päivi oli valittu Vihdin kunnan nuoriso-, raittius ja liikuntasihteeriksi. Tällöin Vihdissä oli 11.500 asukasta. Päivi ensikosketus Vihdistä ajoittuu jo aikaisempaan aikaan, kun hän oli 60-luvun puolivälissä vetämässä Olkkalassa kolmen illan tanssikurssia. Vuonna 1980 Päivin tehtävä muutettiin nuorisotoimenjohtajan viraksi.

Päivin yli 40 vuotta jatkunut arvokas työ Vihdin ennakoivan nuorisotyön primus moottorina on jättänyt monia mittaamattoman positiivisia jalanjälkiä koko kuntaan ja erityisesti elämän kestäviä kokemuksia ja kasvua vihtiläiselle nuorille. Vihdin ja sen ”pääkaupungin” Nummelan jatkuva kasvu on edellyttänyt myös jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja laajentumista. Kehittyvässä kunnassa on ollut myös koko ajan tekemisen meininki, jota toimintaa Päivi on mielellään ollut koordinoimassa rakentavassa yhteistyössä eri vaikuttajatahojen kanssa. Osoituksen toiminnan onnistumisesta ja valtakunnallisestakin näkyvyydestä on Vihdin Nuorisopalvelun vuonna 2006 saama Opetusministerin myöntämä 10.000 € yllätysstipendi.

Vapaaehtoinen yhdistystoiminta ja kansainvälinen kulttuurivaihto ja avustustoiminta ovat vieneet Päivin mukaan monenlaiseen toimintaan. Partio ja voimistelu nuoruudessa, Vihdin Hengitysyhdistys Heli, Pohjola-Norden, Vihdin Suomalais-Japanilainen, Vihdin Nuorkauppakamari jne ovat olleet Päivin harrastustoiminnan keskiössä. Hänelle myönnettiin vuonna 2010 Vihti-mitali arvostuksena monipuolisesta toiminnasta Vihdin hyväksi.

Kolme vuotta sitten Päivi jäi eläkkeelle nuorisotoimen johtajan virasta. Päivin perhe ja myös lapset perheineen asuvat kaikki Vihdissä. Nykyään Päivillä on enemmän mahdollisuuksia asua myös Viron Otepäässä, jossa hänellä on ollut ”teine kodu” viimeiset 17 vuotta. Kulttuuriyhteistyö ja avustustyö Kinnas-projektin myötä ovat edelleen toimintalistalla merkittävässä osassa. ”Positiivisuus, yhteistyö ja yhdessä tekeminen mahdollistaa hieman paremman huomisen meille kaikille”, toteaa Päivi elämänarvoikseen.Nummela-neuvos2014 640

Nummelan Killalla on suuri kunnia tänä vuonna ojentaa Nummela-neuvoksen baretti sielukkaalle ja tarmokkaalle toimijalle, jonka tekemisen ja toiminnan jälki tuntuu paitsi Nummelan ja koko Vihdin arjessa, niin myös kansainvälisenä apuna Suomen lähialueilla.

Nummela-neuvoksen arvonimi ja neuvoksen punainen baretti ovat vuodesta 1991 alkaen muotoutuneet arvostetuksi kunnianosoitukseksi henkilöille, jotka omalla pyyteettömällä työllään ja esimerkillään ovat olleet kehittämässä Nummelan ja koko Vihdin yhteiskunnallista, taloudellista sekä sivistyksellistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

Teksti: Heikki Korhonen Kuvat: Mikko Yli-Rosti