Nummelan Killan ja Nummelan lukion Itsenäisyyspäivän kirjoituskilpailun voitti Tua Videman.

 

Mitä itsenäisyys on?

 

Itsenäisyys on itselleen riittämistä, tervettä riippumattomuutta toisista. Se on eri asia kuin itsekkyys tai yksinäisyys, sillä itsenäinen huomioi yhteisönsä eikä ajattele vain itseään, vaikka viihtyykin myös yksin itsensä kanssa.


Itselleen riittäminen on tänä päivänä tärkeää. Maailma on täynnä tekemistä ja edistettäviä asioita. Yksin ei voi revetä kaikkialle, huolehtimaan kaikesta tärkeästä, mutta vähän hyvää kannattaa silti tehdä. Kun jokainen tekee vähän, yhdessä se on paljon. Vastuunsa ymmärtäminen on itsenäisyyttä. Vastuu omasta onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä on itsellä, ja oman elämän lisäksi vastuuta tulee kannettavaksi myös yhteisistä asioista. Itsenäisyys on kypsyyttä muistuttaa itselleen riittävänsä myös silloin, kun maailma kertoo muuta.


Itsenäisyys on valmiutta tehdä itseään koskevia päätöksiä ja samalla toisten itsemäärämisoikeuden kunnioittamista. Itsenäinen luottaa omiin päätöksiinsä ja uskaltaa olla oma itsensä, myös silloin, kun muut ajattelevat toisin. Hän tietää, että samalla tavalla toiset saavat olla omanlaisiaan ja antaa tilaa erilaisuudelle. Itsenäisyys ei poista ihmisen hyväksynnän ja huomion tarvetta eikä unohda yhteisön vaikutusta itseen. Itsenäinen ei ole virheetön, joten toisten tuomitsemisen sijaan hän antaa erehdykset anteeksi, koska kukaan ei ole täydellinen.


Itsenäisyys ei tarkoita täydellistä suvereniteettia, vaan itsenäinen voi sitoutua yhteisiin sääntöihin. 1700-luvulta alkaen vaikuttanut nationalismi synnytti kansallisvaltioita, mutta viimeistään maailmansodat näyttivät liiallisen erillisyyden korostamisen johtavan sotiin. Perustettiin liittoja, kuten Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan unioni, jotta säilytettäisiin yhteisymmärrys itsenäisten valtioiden välillä. Itsenäisyyden tarkoitus ei ole saavuttaa täydellistä riippumattomuutta toisista, vaan usein tehtäviä jakamalla päästään parhaaseen lopputulokseen. Parhaimmillaan itsenäisyys on realistista uskoa omiin kykyihin, mutta samalla tietoa siitä, että toiset ihmiset ja yhteisöt ovat apuna, kun sitä tarvitaan.


Historiallisesti Suomessa itsenäisyys on aina merkinnyt vapautta. Vuonna 1917 Venäjän sisäpolitiikassa ratisi, eivätkä ensimmäisen maailmansodan tappiot ainakaan helpottaneet tilannetta. Tällöin Suomessa kypsyi kaikenlaisia ajatuksia omasta, itsenäisestä valtiosta, mutta kaikkia mielipiteitä yhdisti unelma vapaudesta. Vapaus ei ole helppo sana. Sen sai itsenäistynyt Suomi lähivuosikymmeninä huomata sodissa vapautta puolustaessaan ja vapauden tuomaa vastuuta  sotakorvauksina maksaessaan.


Tänä vuonna monet uutiset maailmalta ja kotimaasta ovat olleet vakavia. On kuultu maan talouskasvun yhä antavan odottaa itseään, työttömyyden lisääntyvän ja hallituksen horjuvan hajoamisen partaalla yrittäessään parantaa tilannetta. Mediassa eri ammattiryhmät kätilöistä lastensuojeluntyöntekijöihin ovat säästöjen edessä puolustaneet työnsä tärkeyttä. Vihti ja koko Eurooppa saivat kesän lopulla herätä huomaamaan Lähi-idän ja Afrikan pitkittyneistä kriiseistä aiheutuvan pakolaistulvan, jonka ehtymisestä lähivuosina ei kukaan uskalla antaa varovaistakaan toivoa - ei niin kauan, kun ääriryhmien terrorismi ja sisällisodat pysyvät rasittamassa näitä alueita.


Vaikeina vuosina itsenäisyyden arvollaon erityistäpainoa. Itsenäisyys on rohkeutta tehdä mahdollisimman hyviä ja oikeita päätöksiä hyväksyen se, ettei täydellistä ratkaisua useinkaan ole olemassa. Itsenäisellä tasavallallamme on oikeus päättää asioistaan itse, ja kaikkea valtaa ja keinoja sen soisi käyttävän työhön paremman maailman puolesta. Itsenäinen Suomi ei kuitenkaan ole kasvoton hallintokoneisto, vaan 5,4 miljoonaa ainutlaatuista ihmistä, joilla on elämässään erilaiset ajatukset ja valinnat, mutta yhtäläinen ihmisarvo ja tarve kokea itsensä vapaiksi. Jokainen meistä voi olla tekemässä seuraavasta päivästä vähän edellistä onnellisempaa. Pienet asiat, kuten ystävällisyys ja välittäminen, uteliaisuus uutta ja erilaista kohtaan sekä omasta arjesta iloitseminen, ovat oleellisia askelia tällä polulla.


Muistetaan näin itsenäisyyspäivänä, Tuntemattoman sotilaan ja Linnan juhlien lomassa, ettei turvallinen kotimaa ole itsestäänselvyys eikä yhden ihmisen päätettävissä oleva asia. Ihmisyys ei riipu mistään ulkoisesta piirteestä tai ympäristön vaikutuksesta, vaan jokainen meistä on yhtä tärkeä. Perinteistä nauttiminen ei ole pois keneltäkään, eikä kulttuurinen moninaisuus vähennä kansallista kauneutta. Itsenäisyys on vapautta ja vastuuta, yksin ja yhdessä, erilaisina mutta pohjimmiltaan aika samanlaisina ihmisinä.

 

Viljonpäivän konsertti sunnuntaina 25.1.2015 klo 14. Lippuja saatavilla etukäteen Vihtkarilta ja Hiiden kellosta 20 euron hintaan.

 

viljonpaiva2015 net

 

Nummelan Kilta on jakanut urheilijastipendejä vuodesta 1974 lähtien kahdelle lupaavalle nuorelle urheilijalle. Periaatteena on ollut, että urheilija valitaan Nummelan alueelta. Stipendin saajat ovat yleensä olleet 13 - 18 vuotta vanhoja. Valintakriteerinä on pidetty urheilumenestystä ja hyviä elämäntapoja. Myös joukkueurheilija tai joukkue voi saada stipendin. Sama urheilija voi saada stipendin vain kerran.

Nummelan Kilta valitsi vuoden 2014 urheilustipendien saajaksi painonnostaja Mikael Helinin ja jalkapalloilija Jyri Kiurun. Stipendit jaettiin Nummelan Killan kuukausikokouksessa Air Hotellissa 10.12.2014. Stipendejä jakamassa urheilustipenditoimikunnan johtaja Simo Havukorpi sekä kiltakomentaja Marko Lehtamo.

urheilustipendi2014 1

urheilustipendit2014 2