Nummelan Killan kuukausikokouksessa koettiin miellyttävä hetki kun alkuvuodesta 85 vuotta täyttänyt kunniakiltaveli Paavo Leppäpuska pääsi kuukausikokoukseen mukaan. Kilta onnitteli kunniakiltaveljeä perinteisesti, mutta erityisen tilaisuudesta teki päivänsankari omalla positiivisuudellaan.

Kunniakiltaveli Paavo kiitti kiltakokousta oheisella puheella.

"Kiitos tästä huomion osoituksesta.

Olen toiminut Killassa eri tehtävissä lähes killan perustamisesta lähtien, yli 40 vuotta. Näistä vuosista on jäänyt mieluisia muistoja.

Nykyään uudistetaan ja demokratisoidaan maamme eri hallinnonaloja, päätäntää siirretään yhä enemmän maakuntatasolle.
Kunnallisessa päätöksenteossa on kyläyhdistyksillä yhä merkittävämpi asema kunnan hallinnossa. Nummelan kilta on tehnyt useita aloitteita Nummelan keskustaajaman kehittämiseksi. Kunnallishallinnossa on herkin korvin otettu huomioon Killan lausunnot.

Otan mielihyvin vastaan tämän 85v. onnittelun. Avaan illantullen kiltapullon. Otan siitä pienet. Pullon henki antaa hyvän yöunen.

Kiitos Killalle, matka jatkuu."

Hyvänä laulajana tunnettu kunniakiltaveli Paavo saatiin vielä houkuteltua laulamaan ja hän tulkitsikin mainiosta Tapio Rautavaarankin tunnetuksi tekemän kappaleen Kulkuri ja joutsen.

 Paavo Leppäpuska 85 vuotta

Nummelaneuvoksen 2017 kukitus Kuva: Maija-Liisa Nyman / Vihdin Uutiset

 

Tunnettu vihtiläinen, suomalaisen urheilun merkkihenkilö, uintivalmentaja Esa Sievinen, nimitettiin 29.1.2017 Vihdin Nummelassa pidetyn perinteisen Viljonpäivän- konsertin yhteydessä vuoden 2017 Nummela-neuvokseksi.

Esa Sievinen on kolmannen polven nummelalainen ja on asunut koko ikänsä Nummelassa. Pitkän ja menestyksekkään, edelleen jatkuvan, uran tehnyt huippuvalmentaja on ansiokkaasti tehnyt kotiseutuaan tunnetuksi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. 

Kuva: Pertti Falkstedt.

Nummela-neuvos 2017 Esa Sievinen

Esa Sievisen (66) ansiot Suomen uintiurheilun nostamisessa kansainväliselle huipulle ovat kiistattomat. Ensi vuonna Sievisellä tulee täyteen 40 vuotta uintivalmentajana. Sievisen valmennettavien saavuttamien arvokisamitalien määrällä mitaten hän hakee vertaistaan suomalaisessa urheilussa. Tähän mennessä hänen henkilökohtaiset valmennettavansa ovat saavuttaneet yhteensä 41 mitalia EM-, MM- ja olympiakisoissa. Mitaleista 20 on kultaisia. Valtaosan mitaleista on saavuttanut, isänsä valmentamana, Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin uimari Jani Sievinen. Janin lisäksi useat Esa Sievisen valmennettavat ovat saavuttaneet SM-mitaleita niin juniorisarjoissa kuin yleisissä sarjoissakin. Sievisen valmennusosaamisesta ja pitkäjänteisyydestä kertoo omaa kieltään sekin, että Esan valmennettavat ovat voittaneet nuorten EM-kisoissa mitaleita kolmella eri vuosikymmenellä; Jani Sievinen 80-luvulla, Manu Mäntymäki 2000-luvulla ja Nea-Amanda Heinola 2010-luvulla.

Nummelan Kisaajien uintimenestysten myötä Vihti ja Nummela nousivat näyttävästi Suomen ja koko maailman urheilukartalle. Esa Sievinen rakensi menestyksellisesti, niin läntisten kuin itäisten huippumaiden valtavasta tietomäärästä yhdistämällä ja edelleen kehittämällä, Nummelan Kisaajien oman valmennusmetodin. Ei siis ole ihme, että hänet on kutsuttu luennoimaan lukuisiin eri tilaisuuksiin aina Japania myöten.

Vuonna 1994 Esa Sievinen valittiin vuoden valmentajaksi Suomessa. Samana vuonna tuli Tasavallan Presidentin kutsu Linnan itsenäisyyspäivän juhliin. Lisäksi hänet on viidesti valittu Suomen parhaaksi uintivalmentajaksi. Myös Opetusministeriö on palkinnut Sievisen Suomen urheilun hyväksi tehdystä työstä hopeisella ansioristillä. ”Työ jatkuu kohti Tokion olympialaisia vuonna 2020. Se olisi hyvä päätös valmennusuralleni, jos vain terveys ja into säilyvät” sanoo vuoden 2017 Nummela-neuvos. Sievinen kiittää Vihdin kuntaa ja sen aikanaan kaukonäköisiä päättäjiä siitä, että tänne on luotu hyvät olosuhteet huipputason uintiurheilulle. Myös nyt ja tulevaisuudessa Esa Sievinen toivoo päättäjiltä ymmärrystä, erityisesti nuoria liikunnan ja urheilun harrastajia kohtaan. Urheiluseurojen talous luo jatkuvia paineita, joista liian suuren osan muodostavat kalliit liikuntapaikkojen vuoromaksut. ”Pidetään jatkossakin yllä Vihdin ja Nummelan mainetta liikunta- ja urheiluystävällisenä ja menestyvänä paikkakuntana” tuore Nummela-neuvos sanoo.

 

Nummela- neuvos

Nummelan Killan myöntämä Nummela-neuvoksen arvonimi ja neuvoksen tunnuksena käytettävä punainen baretti on vuodesta 1991 alkaen muotoutunut arvostetuksi kunnianosoitukseksi henkilöille, jotka omalla pyyteettömällä työllään ja esimerkillään ovat olleet kehittämässä Nummelan ja siten koko Vihdin yhteiskunnallista, taloudellista sekä sivistyksellistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

Nummelan Kilta 1965-2015

NUMMELA - pikku kylästä kasvuvoimaiseksi Vihdin keskukseksi- teos julkaistaan 14.12.2016

Nummela-teoksen julkistustilaisuus keskiviikkona 14.12.2016 klo 17.00

Nummelan kirjakaupassa, Vihdintie 3, 03100 Nummela.

Paikalla ovat myös kirjan päätoimittaja Pentti Kurunmäki ja Nummelan varhaishistorian kirjoittaja Mikko Yli-Rosti.

 Nummelan Kilta on järjestänyt Nummelan lukion kanssa perinteisen itsenäisyys aiheisen kirjoituskilpailun. Tänä vuonna kilpailun ja siihen liittyvän stipendin on voittanut Abiturientti Laura Pietiläinen. Voittaja on myös lukenut voittokirjoituksensa perinteisesti Nummelan torin Itsenäisyyspäivän lipunnostotilaisuudessa. Onnittelut voittajalle.

 

Onko itsenäisyys itsekkyyttä?

Arvoisat ylioppilaat, rehtori sekä muu juhlaväki. Minulla on kunnia pitää teille puhe Suomesta ja siitä, mitä itsenäisyys minulle merkitsee.

Sanakirjan mukaan sana “itsenäinen” merkitsee jostakin joukosta erillistä, toisten tahdosta riippumatonta ja oman tahtonsa mukaan toimivaa toimijaa. Tällaisena me voimme kuvata Suomea ja sen kansaa. Ajattelen niin, että itsenäisenä, vauraana valtiona meillä on paljon oikeuksia mutta myös velvollisuuksia: Suomen on huolehdittava omien kansalaistensa hyvinvoinnista mutta myös tuettava kehittyviä maita ja muita demokratioita. Onko tämä unohtunut meiltä suomalaisilta?

Viime vuosina maailmasta ja jopa Euroopasta on tullut poliittisesti ja taloudellisesti levottomampi. Iso-Britannian eroaminen EU:sta, Syyriaa ja Irakia runteleva sota ja uuden, arvaamattoman presidentin valinta Yhdysvaltoihin ovat herättäneet kysymyksen siitä, kestääkö nykyinen rauha vai ei. On tunnustettava, että monet ongelmat ovat syntyneet nationalismin vahvistumisesta ja vastakkainasettelusta. Onko siis niin, että itsenäisyyden korostaminen ei sovi tähän päivään? Ajattelen, että maailman valtiot ovat pystyneet monissa asioissa tekemään aikaisemmin hyvää yhteistyötä globaalien uhkien voittamiseksi.

Moni valtio on joutunut sellaiseen tilanteeseen, ettei se pysty takaamaan kansalaisilleen hyvinvointia niin hyvin kuin aiemmin. Monen asian summana maailma on mennyt huonompaan suuntaan ja se näkyy. Jopa Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt ja yhteiskunta kamppailee rahoitusongelmissa. Näin tapahtuu myös monissa muissa maissa. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että me huomioimme myös muut valtiot emmekä unohda yhteistyön tärkeyttä, vaikka siihen suuntaan olisikin paineita. Esimerkiksi tämä näkyy pakolaiskysymyksessä: autammeko heitä vai jätämmekö heidät toisten maiden vastuulle?

Suomi tarvitsee itsenäisyyttään. Meidän on itse saatava päättää, mikä meille on parasta. Maailmansodat ja muut ylikansalliset kriisit ovat kuitenkin opettaneet meille, ettei maailmaa rakenneta paremmaksi luomalla vastakainasettelua eri kansojen, kielien ja kulttuurien välille. Yhteinen hyvä voi olla kaikille parempi. Tämän vuoksi me olemme osa Euroopan unionia, jolloin muiden valtioiden mielipide vaikuttaa Suomea koskeviin päätöksiin. Suomi on myös esimerkiksi allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, mikä velvoittaa myös meitä monenlaisiin toimenpiteisiin. On tärkeää, että me osallistumme tavalla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen!

Suomi on tasavalta. Tämä merkitsee sitä, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Tämän vuoksi jokaisen ihmisen ääni ja päätökset vaikuttavat jollain tavalla yleiseen mielipiteeseen ja tätä myöten hallituksen ja eduskunnan tekemiin päätöksiin. Meidän tekemillämme valinnoilla on siis väliä, joten meidän on otettava ajatuksistamme ja mielipiteistämme vastuuta. Vaikeina aikoina vastuun kantaminen on entistä tärkeämpää, koska aktiiviset kansalaiset ovat itsenäisyytemme kulmakivi. Itsenäisyys, oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen, merkitsee meille paljon, joten meidän tulee pitää siitä kiinni. Kuitenkin meidän kannattaa varoa, ettemme me korosta itsenäisyyttämme muiden kansojen kustannuksella. Tänä päivänä me tarvitsemme erityisesti hyvä suhteita muihin valtioihin, mikä ei onnistu vain omaa napaa tuijottamalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme voisi olla ylpeitä omasta kansastamme ja siitä, mitä me olemme nykyisin. Eikö meidän pitäisi toimia niin, että voimme olla ylpeitä maastamme myös tulevaisuudessa?

Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä haluan vielä onnitella maatamme sen lähes satavuotisesta taipaleesta. Onnea Suomi!

Kirjoittanut Laura Pietiläinen.